Siirry pääsisältöön

Hereillä olo painajaiset

Tuosta bussiturmasta tulikin mieleen oma ”omituinen tapa”… Eli minä kun pelkään kaikkea mahdollista, tai pelko on siis taustalla, se yleinen turvattomuus, koen maailman niin turvattomana paikkana.
Eli minulla on tapana kuvitella kaikenlaisia onnettomuuksia etukäteen, nuo kuvitelmat tulee miten sattuu ja missä sattuu, niissä ei varsinaisesti ole mitään logiikkaa että joku tietty asia laukaisisi ne. Esim. lasten ollessa pieniä ja kun kannoin sylissä lasta, saattoi päähäni yhtäkkiä tulla selkeä ”kuva” siitä kuinka kaadun lapsi sylissä, joskus niin että kaadun lapsen päälle itse tai niin että lapsi lentää sylistäni. Tai kun pukkaan vaunuja niin näin että kaadun ja vaunut lähtevät hallitsemattomasti rullaamaan mäkeä alas joko auton alle tai jokeen… Tai kun esim. rullaluistelen tulee ykskaks selkeä kuva siitä kuinka kaadun ja katkaisen jalkani/käteni niin että luu törröttää läpi. Tai kun odotan jossain sivutiellä autolla päätielle pääsyä, voin ykskaks nähdä kuvasarjan päässäni että en huomaa rekkaa ja ajan suoraan rekan eteen. Autoni raahautuu rekan edessä pitkän matkaa tai saattaa painua kokonaan rekan alle. Kuulen jo korvissani kuinka pelti rytisee… Noissa kuvitelmissa kun on äänetkin matkassa.
Tai kun kävelen näen kuinka kaadun ja lyön pääni niin pahasti että siitä valuu valtavasti verta. Tai kun lapseni pyöräilee, näen kuinka se ajaa puuhun pahki ja sen jalka vääntyy ihan väärään asentoon tai kun lastaan astianpesukonetta ja terävä puukko on välinekorissa terä ylöspäin, näen että tökkään ranteeni siihen niin että terä uppoaa syvälle jne. jne. Lista jatkuu loputtomiin…
Joskus näen jatkuvasti noita hereilläolo-painajaisia mutta toisinaan saattaa mennä pitempi aika ilman niitä (päiviä, viikko). Mutta on todella hankalaa joskus pärjätä niiden kanssa kun niitä tulee tilanteessa kuin tilanteessa, jotkut onneksi tulee ja menee niin että hetkeksi syke nousee ja sekunnin-pari varoo sitä asiaa mutta…
Joskus nuo ”kuvitelmat” hankaloittavat arkipäivääni kun tulee älytön halu ”estää” tapahtumaa etukäteen niin kuin tuossa kuvassa jossa vaunut karkaavat… Puristan rystyset valkoisena vaunuista kiinni ja varon joka askelmaani ja päätän että seuraavalla kerralla sidon vaunut narulla vyötärölle kiinni. Kun nuo kuvitelmat iskevät ne aiheuttavat jonkinlaisen paniikin, ihan kuin se olisi oikea läheltä piti tilanne, sydän hakkaa ja saattaa jopa tärisyttää… Joskus sitten noiden kuvitelmien takia jätän jotain tekemättä estääkseni sen tapahtumista. Yleensä yritän vain olla ”välittämättä” niistä ja jatkaa touhuamista normaalisti.
Joskus minusta tuntuu että minä olen vain yksinkertaisesti sekopää… Pitääpä puhua tästäkin joskus terapeutille jos sillä olisi tietoa mistä nämä voivat johtua, mikä on taustalla ja sitä kautta pystyisi niihin vaikuttamaan…
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menneisyyden isku

Tänään terapiassa kuulin että kuka on nykyään ns minun lääkäri (psykiatri). Edellinen jäi syksyllä mammalomalle. Ja kappas vaan, pikkaisen järkytyin uutisesta koska nykyinen lääkäri on sama mikä oli edellisellä paikkakunnalla vajaa 10 vuotta sitten. Sama josta vannoin että ikinä enää en mene hänen luokseen, että mielummin ajan kaupunkiin ja maksan omasta lompsasta. No tämä herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Kotona piti kaivaa vanhat  blogikirjoitukset  missä kirjoitin hänestä koska muistin vaan sen että en aikonut ikinä enää mennä hänen luo ja että hän sai minut kerran itkemään.  Luettuani ne, piti vielä kaivaa kaikki terveyskeskuspaperit esiin jotta näen mitä hän on kirjoittanut minusta. Samalla tuli sitten muutenkin käytyä taas niitä läpi. Ja olipas rankkaa… Löysin myös merkinnän jossa olen hakenut ehkäisypillereitä juuri täytettyäni 14 ja yritin googlen avulla tulkita kirjoitusta että olisko jotain merkkiä siitä olinko silloin neitsyt vai en. Laittaakohan l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

TRE-TRE-TREFFIT PITKÄSTÄ AIKAA

Kävin TREFFEILLÄ piiiitkästä aikaa!! Näitä nettijuttuja. Mun reaktio ei ollut mikään "tässä on elämäni mies" vaan että hei, "tässä on tosi hyvän tuntuinen mies, tästä voi tulla jotain, tätä pitää katsoa pitemmälle". Välimatkaa on, mutta sitä on aina kun täällä hevonjeerassa asuu.  Mutta se mikä alkoi jo treffejä seuraavana yönä ahdistaan oli miehen viestit... Miksi ihmeessä pitää jotenkin "syöksyä" päälle heti!! On varmaan naisia jotka sellaisesta tykkää, mutta minä en kuulu niihin. Eli illalla hyvän yön toivotuksen jälkeen oli tullut viestejä muutama kun olin jo nukahtanut. Heräsin yöllä ja luin viestit ja sitten olikin loppuyön uni mennyt. Mies sanoi rakastuneensa ensisilmäyksellä ja kutsui rakkaaksikin jne.  Minä haluan edetä HITAASTI, myös tunnetasolla. Tulee jotenkin ahdistavan painostava olo kun toinen luettelee jo heti tuollaisia.  Toisaalta mulla on jopa SEKSUAALISUUS herännyt tämän pitkän kuivan jakson jälkeen. Siitä on aikaa, kun viimeksi ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Treffit, apuva

Mulla on ensi viikolla TREFFIT Huija ku jännittää!!! Lisänä erityisjännitys kun treffiseura on nainen. Tämä on se lähellä asuva joka tulee tähän samaan kuntaan lomansa ajaksi siskolleen. Sekin vielä että tämä tietää kuka minä olen, minkä näköinen jne. Heti kuulemma kyseli siskonsa mieheltä että tunnistaako minua (kuvaukseni perusteella) ja siskonmies oli sanonut ettei oo montaa vaihtoehtoa mimmille jolla on paljon tatuointeja... Minäkin tiedän tämän siskonmiehen, törmään siihen aina toisinaan asioilla käydessäni hänen liikkeessäänsä. Minä en tiedä hänestä paljon mitään, no nimen ja puhnumeron ja mitä on viesteissä vaihdeltu mutta ulkonäöstä en tiedä paljoakaan. Tiedän että nainen on fyysisesti tosi aktiivinen, on aikanaan kuulemma voittanut lapin karsinnat aikoinaan telkkarissa pyörivään gladiaattorikisaan mutta ei koskaan lähtenyt sinne kilpaan telkkariin. Joten todella SOKKOtreffit!!! Me ollaan naisen kanssa aika tavalla erilaisia, minä kun olen enemmän henkinen kuin fyysinen tyypp...
Lähetä kommentti
Lue lisää