Siirry pääsisältöön

Muistot?

Minä olen miettinyt paljon lapsuuttani (jo ennen terapiaa) koska uskon että sieltä löytyisi vastauksia joihinkin reaktioihini nykyhetkessä… Mutta on niin vaikeaa miettiä kun ei juuri mitään muista. Olen sanonut terapeutillenikin että ihan kuin elämäni alkaisi yläasteelta. Toki joitain muistoja on ennen sitäkin mutta ne on lyhyitä yksittäisiä ja voi sormilla laskea.
Aikaisemmin olen ajatellut että se on ihan normaalia että ei ihminen voi juurikaan muistaa pikkulapsiaikaa tai ala-asteaikaa… Mutta nykyään kun olen ihmisten kanssa puhunut, huomaan että yleensä kyllä ihmiset muistaa niiltäkin ajoilta aika paljon. Joten se on alkanut minua vaivaamaan. Haluaisin muistaa enemmän… Haluaisin tietää esim. mistä olen ala-asteella pitänyt, mitä harrastanut, mitä rakastanut, mitä tehnyt vapaa-aikana, kesälomilla jne. jne. En muista mitään leluja (no sen verran muistan että ala-asteella yhdellä kaverilla oli tosi paljon barbeja ja pyyhekumeja, joista olin kateellinen) mitä minulla olisi ollut. Melkein kaikki muistamani muistot liittyvät kouluun, ihan vain muutama liittyy vapaa-aikaan ja niistäkin suuri osa on niin että muut ovat kertoneet niistä minulle.
Ajalta ennen vanhempien avioeroa (olin 8 v.) muistoja on kolme ja lisäksi muistan illasta jolloin vanhempani erosivat.
Ehkä tuo muistamattomuus sitten johtuu koulukiusaamisesta, koska se oli kokonaisvaltaista ja jatkuvaa neljä vuotta niin ehkä se peitti kaiken muun alleen… Sehän loppui kun menin yläasteelle ja silloin jo muistikin alkoi ”toimimaan”… En tiedä… Olen yrittänyt ”verestää” muistoja katsomalla vanhoja kuvia, salaa urkkimalla tietoja koska jotenkin kuitenkin ”hävettää” sanoa läheisille että haluan siksi tietää koska itse en muista ja pelkään että pitävät minua jotenkin omituisena kun en muista ja haluan tietää…
Tiedän muiden puheista että olin ”helppo” ja kiltti lapsi mutta mitä muuta… Kyllä minä nyt varmasti jotain touhusin vapaa-ajalla tai lomilla. En muista yhtään jouluakaan alle 15-vuotiaasta (ensimmäinen joulu jonka muistin oli se joulu kun jo seurustelin exän kanssa), en yhtään synttäreitäni (valokuvia olen nähnyt muutaman jouluista tai synttäreistä) vaikka en kyllä muista aikuisiän synttäreitäkään kuin muutaman taaksepäin.
No mutta ihmistä ei voi pakottaa muistamaan, pitää kai hyväksyä että minun muisti on vähäinen ja sillä hyvä. Eihän sillä loppujen lopuksi ole väliä mitä olen tehnyt lapsena kuin korkeintaan siten että pystyisin tunnistamaan nykyhetkien reaktioista ne jotka juontaa lapsuusajalta. Mutta jotenkin sitä ajattelee että jos tietäisin millainen olin lapsena (mitä ajattelin/tunsin/tein jne.) niin ehkä ymmärtäisin sen miksi olen nykyään sellainen kuin olen…
No tämä taas ei johda puusta pitkälle, voin märehtiä muistamattomuutta vaikka kuinka kauan mutta mitään sille en voi, muisti tulee jos on tullakseen, ehkä sitten kun elän jo ehtoopuolta ja ”muutun lapseksi” jälleen J
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menneisyyden isku

Tänään terapiassa kuulin että kuka on nykyään ns minun lääkäri (psykiatri). Edellinen jäi syksyllä mammalomalle. Ja kappas vaan, pikkaisen järkytyin uutisesta koska nykyinen lääkäri on sama mikä oli edellisellä paikkakunnalla vajaa 10 vuotta sitten. Sama josta vannoin että ikinä enää en mene hänen luokseen, että mielummin ajan kaupunkiin ja maksan omasta lompsasta. No tämä herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Kotona piti kaivaa vanhat  blogikirjoitukset  missä kirjoitin hänestä koska muistin vaan sen että en aikonut ikinä enää mennä hänen luo ja että hän sai minut kerran itkemään.  Luettuani ne, piti vielä kaivaa kaikki terveyskeskuspaperit esiin jotta näen mitä hän on kirjoittanut minusta. Samalla tuli sitten muutenkin käytyä taas niitä läpi. Ja olipas rankkaa… Löysin myös merkinnän jossa olen hakenut ehkäisypillereitä juuri täytettyäni 14 ja yritin googlen avulla tulkita kirjoitusta että olisko jotain merkkiä siitä olinko silloin neitsyt vai en. Laittaakohan l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

TRE-TRE-TREFFIT PITKÄSTÄ AIKAA

Kävin TREFFEILLÄ piiiitkästä aikaa!! Näitä nettijuttuja. Mun reaktio ei ollut mikään "tässä on elämäni mies" vaan että hei, "tässä on tosi hyvän tuntuinen mies, tästä voi tulla jotain, tätä pitää katsoa pitemmälle". Välimatkaa on, mutta sitä on aina kun täällä hevonjeerassa asuu.  Mutta se mikä alkoi jo treffejä seuraavana yönä ahdistaan oli miehen viestit... Miksi ihmeessä pitää jotenkin "syöksyä" päälle heti!! On varmaan naisia jotka sellaisesta tykkää, mutta minä en kuulu niihin. Eli illalla hyvän yön toivotuksen jälkeen oli tullut viestejä muutama kun olin jo nukahtanut. Heräsin yöllä ja luin viestit ja sitten olikin loppuyön uni mennyt. Mies sanoi rakastuneensa ensisilmäyksellä ja kutsui rakkaaksikin jne.  Minä haluan edetä HITAASTI, myös tunnetasolla. Tulee jotenkin ahdistavan painostava olo kun toinen luettelee jo heti tuollaisia.  Toisaalta mulla on jopa SEKSUAALISUUS herännyt tämän pitkän kuivan jakson jälkeen. Siitä on aikaa, kun viimeksi ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Treffit, apuva

Mulla on ensi viikolla TREFFIT Huija ku jännittää!!! Lisänä erityisjännitys kun treffiseura on nainen. Tämä on se lähellä asuva joka tulee tähän samaan kuntaan lomansa ajaksi siskolleen. Sekin vielä että tämä tietää kuka minä olen, minkä näköinen jne. Heti kuulemma kyseli siskonsa mieheltä että tunnistaako minua (kuvaukseni perusteella) ja siskonmies oli sanonut ettei oo montaa vaihtoehtoa mimmille jolla on paljon tatuointeja... Minäkin tiedän tämän siskonmiehen, törmään siihen aina toisinaan asioilla käydessäni hänen liikkeessäänsä. Minä en tiedä hänestä paljon mitään, no nimen ja puhnumeron ja mitä on viesteissä vaihdeltu mutta ulkonäöstä en tiedä paljoakaan. Tiedän että nainen on fyysisesti tosi aktiivinen, on aikanaan kuulemma voittanut lapin karsinnat aikoinaan telkkarissa pyörivään gladiaattorikisaan mutta ei koskaan lähtenyt sinne kilpaan telkkariin. Joten todella SOKKOtreffit!!! Me ollaan naisen kanssa aika tavalla erilaisia, minä kun olen enemmän henkinen kuin fyysinen tyypp...
Lähetä kommentti
Lue lisää