No niin, juhlat on ohi ja minä hengissä J Menivät sitten loppujen lopuksi hyvin. Otin aamulla kaksi ahdistuslääkettä…
Lakitusjuhla oli kaunis ja itku tuli poikaa halatessa. Kotona ensimmäisenä kävivät läheiset ja sukulaiset. Iltapäivällä ja illalla kävivät sitten kyläläiset. Myös exän sukulaisia kävi… Yksi exän sisko oli tullut exän luo mutta ei käynyt meillä. Vähän niitä exän sukulaisia jännitin (kun eron aikoihin exä kertoi mitä kaikkea ne olikaan minusta sanoneet ja jännitin että onko suhtautuminen niin kylmää kuin niiden puheiden perusteella voisi ajatella mutta ei, ihan asiallisia olivat)… Vieraita taisi käydä n. 80 vieraskirjan mukaan...
Minulla meinasi vain pariin otteeseen illalla tulla paniikkikohtaus mutta sain ne menemään ohi kun menin joko keittiöön tai tupakalle tai puristin kynnet kämmenpohjiin… Mutta kai se terapia sitten on auttanut siihenkin kun häpeä pysyi suht hyvin poissa ”ihmisten” aikana ja iski vain silloin kun rauhoitun jossain yksikseni (eli keittiössä tai tupakalla). Eli heti kun oli aikaa ajatella rauhassa, häpeä tuli seuraksi.
Exää ei näkynyt… Muutama kyläläinen kysyi että eikö pojan isä ole täällä… Exä kyllä sitten soitti illalla joskus 19 ja oli humalassa… Kyseli siihen malliin että ketä on kylässä että oliko tulossa itsekin. No ei näkynyt eikä kuulunut… Silloin hetken olin paniikissa kun ajattelin että jos tulee humalassa ja mitä kaikkea sanookaan sitten mutta sekin meni ohi kun ajattelin että tulee jos tulee ja sanoo mitä sanoo, sen sanomiset ja tekemiset eivät ole enää minun häpeä…
Illalla olinkin sitten ihan sippi ja uni tuli hetkessä…
Poika sai paljon rahaa, muutaman käyttöesineen ja tietenkin ruusuja. Paperit olisivat voineet olla paremmat… Mutta kun poika ei ole juuri kirjojaan aukonut kotona niin tyytyväinen saa olla että läpi pääsi… Mutta mihin lie olisi yltänyt jos olisin vähän enemmän satsannut lukemiseen…
Mutta nyt juhlat ovat ohi!!! Yes ja minä selvisin niistä kunnialla ja jopa niistä kaikista halaamisista!!! Minä, joka en tahdo kestää halaamista!!!! Kyllä olen ylpeä itsestäni. Hieno juttu!!!
Nyt siivoamaan jälkiä :-( Ja miettimään mitä tehdä sille kaikelle syötävälle jota jäi paljon...
Kommentit
Lähetä kommentti