Kävin viikonloppuna lumikenkäilemässä pohjoisessa. Olen kursilla jonka tiimoilta noita retkiä on tehty, tämä nyt oli viimeinen ja kesti yön yli. Mutta siis niin upea. En muista koska olen ollut niin onnellinen kuin tuolla reissulla olin. Lauantaina kiikuttiin Pallaskeroon joka oli niin huikee, täysin puhdas valkoinen maailma, ihan kuin mitään pahaa ei voisi ikinä ollakkaan. Tuuli oli kova ja taivas oli pilvessä mutta se oli vain niin upeaa.
Minä saan jotenkin korkealla hengitettyä niin vapaasti, jotenkin se kun näkee pitkälle kauas ja on itse niin ylhäällä saa jotenkin olon että nyt, nyt minulla on TARPEEKSI TILAA ympärilläni! Se on vaan hieno fiilis. Ja myös se että korkealle kiikkumiseen joutuu tekemään töitä, se ei ole sekuvain kävellä huipulle vaan siinä joutuu enemmän tai vähemmän ponnistelemaan, sekin on niin ihanaa. Voi kun voisi muuttaa asumaan jonkin tunturin huipulle.
Eilen kävin sitten Keimiötunturissa parin tyypin kanssa. Ei päästy kuin vähän puurajan yläpuolelle koska keli oli todella pehmeä ja upottava vaikka olikin lumikengät jalassa. Luntakin tunturissa oli vielä toista metriä koska sauva upposi täysin hankeen. Mutta sekin oli niin huippufiilis päästä edes sinne asti koska se oli jo oikeasti työn takana kun noin joka neljäs askel upotti ja välissä ihan nivusta myöten. Alastulo oli myös oma seikkailunsa kun paikoin oli tosi jyrkkää ja välissä sitä oli ihan jumissa lumessa. Mutta voi luoja että tunsin nii eläväni.
Eikä ahdistanut edes ne toiset ihmiset eikä sekään että en kyennyt nukkumaan siellä mökissä kuin max pari tuntia horrostaen. Nyt onkin tullut kyllä univajetta kun olen kolmen viimeisenä yönä nukkunut yhteensä jotain 8-10 tuntia ja nekin osin tosi huonosti. Eilen menin petiin jo klo 20 jotta saisin nukuttua vajaan 8 tunnin unet mutta toisin kävi, nukahdin joskus puolen yön jälkeen, ei edes kolme tenoxia tuottaneet tulosta. Tänään yritin töiden jälkeen ottaa päikkärit mutta ei, ei ollenkaan edes lähelläkään että ois nukahtanut. Toivottavasti ensi yönä hiukan paremmin jo...
Lumikengät tuli kurssin tiimoilta mutta minä niin todella hommaan omat ja ensi talvena alkaakin sitten tuntureiden valloitus myös talvikelillä. Talvi onkin minulle laiskaa aikaa koska ei ole löytynyt lajia jota talvella tykkäsin harrastaa. Pyöräilen kyllä talvellakin mutta vain pakolliset kauppa yms reissut, ei huvita kyllä talvella yhtään tehdä pyöräretkiä. Mutta nyt löytyi harrastus jota teen talvisin.
Nyt suunnitelmissa on tehdä kuun vaihteessa noin 300-350 km pyöräretki jos vain keli antaa yhtään myöten. Mukaan lähtee pyörän peräkärry ja teltta ja tarkoitus olisi olla 4-5 yötä reissussa. Ja yksin tietenkin
Kommentit
Lähetä kommentti