Näin pari unta terapeutista. Molemmat liittyivät hylkäämiseen.
Ekassa olin terapeutin kotona sessiolla. Istuin vain hiljaa kun puhuminen oli taas niin vaikeaa. Istuimme tosi kauan molemmat hiljaa. Yritin mielessäni kovasti kannusta itseäni puhumaan. Pitkän tovin jälkeen terapeutti vain nousi tuolista ja lähti ulos huoneesta mitään puhumatta. Säikähdin ja panikoin. Mietin että mitä ihmettä nyt tapahtui, että halusiko hän että menen hänen peräänsä. Mutta samalla mietin että enhän voi lähteä etsimään koska ollaan hänen kotonaan, en voi toisen kodissa lähteä harhailemaan itsekseni. Olin huoneessa yksin 10-20 min ja olin jo luovuttamassa että lähden huoneesta katsomaan löydänkö mitään kun terapeutti tuli takaisin ja istui tuoliinsa hyvin tympääntyneen ja kyllästyneen näköisenä. Hän sanoi että kävi juuri irtisanoutumassa töistään ja se tulee voimaan jo ensi viikolla ja että hän on vain jo niin kyllästynyt etenemiseeni.
Minulle tuli kauhea hätä ja olisin niin halunnut yrittää muuttaa terapeutin mieltä vakuuttamalla että ihan varmasti yritän enemmän ja kyllä varmasti pystyn vielä mutta tajusin samalla että se on ihan turhaa, hän on päätöksensä tehnyt joten mikään ei sitä muuta. Tähän heräsin.
Toista unta en enää muista, näin senkin samana yönä. Mutta sen muistan että tunnelma unessa oli samantapainen.
Onko tämä nyt pelkoa siitä että vuoden lopussa jään yksin, että en ole terapeuttini mielestä tarpeeksi "edennyt" jotta olisin sovelias Kelan terpiaan. Todennäköisesti, koska jotenkin mnulla on tunne että tätä pitäisi alkaa jo käsittelemään jos vaikka käykin niin että kaikki hoito loppuu vuoden lopussa. Mutta toisaalta en uskalla ottaa asiaa puheeksi koska sitten sitä joutuu oikeasti miettimään. Olen sitä tyyppiä että välttelen asioita viimeiseen asti jotta en ahdistuisi liikaa. Kun en asiaa ajattele niin sitä ei ole edes olemassa...
Kommentit
Lähetä kommentti