Isälle vkonlopuksi

Menen isän luo vkonloppuna. Mullahan on ok välit isään, etäiset kylläkin, ei juuri tunteita puoleen tai toiseen mutta ihan ok välit. Enää sentään isä ei kättele minua kun menen kylään. Muistan että ois kahdesti halannut, silloin kun menin naimisiin ja toisen kerran kun erosin. 

Mutta on kiva jutella ja viettää siellä aikaa. Mutta siitä on alkanut tulla tressi koska isän vaimo sterssaa kauheasti vieraita ja alkaa tulla yhä enemmän ja enemmän olo että on vaivaksi/häiriöksi. Se vaimo sterssaa varsinkin ruuan laitolla. Olen yrittänyt sanoa että minä syön mitä vaan, ei tarvi olla mitään hienoa yms. Voisin syödä vaikka pelkkiä voileipiä yhden viikonlopun, ei tehe edes tiukkaa. 

Vaimo varsinaisesti ei kauheasti valita, on todennut joskus että voisi ottaa vaikka kuinka vieraita vastaan jossei tarvisi ruokaa tehdä. Mutta isä  jaksaa muistuttaa aina siitä. Meinasin käydä jo ennen joulua yhtenä viikonloppuna niin isä sanoi että "Sinun pitää lähteä pois sitten sunnuntaina että vaimo ehtii siivota ennen uusia vieraita" Mikä minusta oli ihan täysin turhaa, koska ihan kysymällä että onko minulla maanantaina töitä, hän olisi jo selvittänyt sen että lähden viimeistään sunnuntaina. Joulun jälkeen hän jaksoi muistuttaa kuinka vaimo oli raatanut joulun (vaimon lapsi ja sen lapset olivat joulun siellä), tehnyt ruokaa ja siivonnut ja että on hyvä jos voin tulla vasta nyt niin ehtii levätä. Mun pojat meinasi kanssa lähteä mutta peruivat niin laitoin siitä viestin niin isä vastasi että harmi,ois ollu mukava nähdä poikia,  vaimo on täällä jo laitellut ruokaa koko porukalle. Isä ylipäätään korostaa joka välissä vaimon "raatamista"

On todellakin hyvin selkeää että kuka on isän mielessä ykkösenä eikä hän oikein muita osaa ottaa huomioonkaan. Enkä usko että isä tahalteen sanoo niitä asioita vaan hän ei edes ajattele että se jotenkin vaikuttaisi minuun. Ja tiedän että isälle on paljon läheisemmät vaimon lapsi lapsineen kuin me siskon kanssa, mikä on toisaalta ymmärrettävää koska enemmänhän he ovat olleet tekemisissä. 

Mutta yhä enemmän kasvaa tunne että isän luo on vaikeampi ja vaikeampi mennä koska koen olevani jotenkin riesana ja tuon stressiä hänen vaimolle. Ja kauhea syyllisyys. Minä itse taas en ole sellainen että voisin toisen keittiössä kokkailla itse, vain hyvin harvojen keittiöön voisin mennä kokkailemaan. Olisi ihan liian ahdistavaa jos itse tekisin ruokaa isäni luona eli sekään ei ole ratkaisu. Siskoni taas ei olisi moksiskaan vaan tilaisi tavarat kaupasta ja alkaisi huuskaamaan. 

En tiedä, ehkä alan kulkemaan siellä vain päivämukin niin ainakin petihommat jää pois. Tai menen lähelle mummilaan yöksi ja siitä käyn isää katsomassa.