Ilmeisesti yksi osa on masentunut tällä hetkellä.
Todella vuoristorataa kun välissä on niin innostunut keväästä, lisääntyneestä valosta, auringosta, lämmöstä jne ja hetken kuluttua voikin olla ihan maassa, toivottomana, väsyneenä, ahdistuneena, maata vain itkun partaalla uskoen että tulevaisuus ei anna mitään minulle.
Ilmeisesti tämä masentunut osa on saanut pontta tästä yksinäisyydestä, suhteiden epäonnistumisesta, siitä ajatuksesta että ehkä en koskaan ole valmis minkäänlaiseen oikeaan suhteeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti