Eilen kun kamppailin yhden osan tekemän tempun kanssa, päätin käydä kävelyllä. Siellä ihan yhtäkkiä tuli jotenkin "selvä" hetki, sellainen että mieli kirkastui ja asia näkyi hyvin selvästi ja kirkkaana hetken. Sen voimin äkkiä kotiin ja tein yhden oman turvallisuuden kannalta tärkeän teon jota normaalisti en ole/olisi kyennyt tekemään. Jäin vain miettimään tuota kirkasta hetkeä että sellainenko olo on kun ns ANP (aikuinen minä) on puikoissa ja ihmisillä joilla ei tätä häiriötä ole... Ei ristiriitaa, eikä monenlaista mielipidettä siitä asiasta, vain yksi kirkas mielipide, joka on sitten suht helppo toteuttaa.
Normaalisti kun koen että aivoni ovat ihan sumuiset ja utuiset, johtuen varmaan monenlaisista äänistä ja huudoista sekä monenmoisista mielipiteistä jolloin päätöksen teko joissain asioissa on vaikeaa jollei mahdotonta koska siitä asiasta on liian monta mielipidettä päässä eikä sen ristiriidan keskellä tiedä mitä pitäisi kuunnella ja tehdä.
No kun tein eilen tuon päätöksen ja toteutin sen niin ihan heti kohta se sama kakofonia palas ja ristiriita niin että päätöksen johdosta ilta oli vuoristorataa vuoroin helpotuksen, ilon, pettymyksen, suuttumuksen ja ahdistuksen, kiukun yms kanssa. ONNEKSI olin kuitenkin jo toteuttanut sen päätöksen "selvänä" hetkenä joten toistaiseksi olen turvassa!! Voin ainakin hetken taas hengittää...
Kommentit
Lähetä kommentti