Siirry pääsisältöön

MTT:n terapia

Nyt minulle tuli aika MTT:n terpalle, kesäkuun lopussa, 7 kuukauden tauon jälkeen...
En tiedä pystynkö menemään koska edelleen sen terapian loppuminen ja se miten se loppui vaivaavat minua. Ekat kuusi kuukautta olen lähes päivittäin vatvonut asiaa tai siis se on palannut mieleeni tavalla tai toisella. Olen vuoron perään ollut katkera terpalle siitä että hän lopetti niin kuin lopetti, puhumalla kasvokkain toista ja kirjoittamalla papereihini toista, olen ollut katkera siitä että hän luovutti, nosti kädet pystyyn ja luovutti mutta ei reilulla pelillä vaan sanomalla että joskus pitää lopettaa. Hän hylkäsi minut. Toisinaan taas olen ollut häpeissäni, erittäin häpeissäni siitä millainen olinkaan siinä terapiassa viimeisen vuoden, hankala, vaikea, hänessä roikkuva, vastusteleva, negatiivinen jolle ei mikään terpan "temppu"/puhe mennyt läpi. Nyt viimeisen kuukauden aikana asia ei ole enää ollut päivittäin mielessä mutta joka viikko kuitenkin ja useamman kerran viikossa... Miksen vain pääse asiaa yli ja jätä sitä taakseni???
Nyt jos menen niin on aivan sama kummalla päällä olen, katkerana vai häpeisenä, niin tuskin mitään järkevää tapaamisella tulee saatua aikaan... Katkerana saatan sanoa asioita joita tulen katumaan, saatan alkaa riitelemään. Häpeisenä taas olen niin nolona että kuolen häpeään enkä saa sanaa suustani.
Ja kun en tiedä mikä tämän käynnin tarkoitus on... Kertoa tämän ajan kuulumiset??? Käsitellä jotain??? ja mitä sitten... taas puolen vuoden tauko vai loppuuko käynnit sitten kokonaan vai tulisiko muutama käynti taas entiseen tiheysmalliin???
En tiedä, kannattaako minun mennä, voisinko menemällä saada asian jotenkin päätökseen ja voisin sen jättää taakseni... Jos en mene, onko tämä asia sitten pitkään vielä taakkanani ja ajatuksissani vai hiipuuko pikkuhiljaa unohduksiin jos en revi vanhoja haavoja taas vereslihalle??
Nykyinen terapiani on kesätauolla ja päättyy vasta heinäkuussa joten en voi sielläkään tätä asiaa pohtia... Ja en ole muutenkaan nykyiselle puhunut entisestä kuin kerran joten nykyinen ei tiedä oikeasti kuinka paljon asia minua vieläkin vaivaa. Ja häpeän sitäkin että annan asian vieläkin vaivata enkä vain päästä siitä irti...
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menneisyyden isku

Tänään terapiassa kuulin että kuka on nykyään ns minun lääkäri (psykiatri). Edellinen jäi syksyllä mammalomalle. Ja kappas vaan, pikkaisen järkytyin uutisesta koska nykyinen lääkäri on sama mikä oli edellisellä paikkakunnalla vajaa 10 vuotta sitten. Sama josta vannoin että ikinä enää en mene hänen luokseen, että mielummin ajan kaupunkiin ja maksan omasta lompsasta. No tämä herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Kotona piti kaivaa vanhat  blogikirjoitukset  missä kirjoitin hänestä koska muistin vaan sen että en aikonut ikinä enää mennä hänen luo ja että hän sai minut kerran itkemään.  Luettuani ne, piti vielä kaivaa kaikki terveyskeskuspaperit esiin jotta näen mitä hän on kirjoittanut minusta. Samalla tuli sitten muutenkin käytyä taas niitä läpi. Ja olipas rankkaa… Löysin myös merkinnän jossa olen hakenut ehkäisypillereitä juuri täytettyäni 14 ja yritin googlen avulla tulkita kirjoitusta että olisko jotain merkkiä siitä olinko silloin neitsyt vai en. Laittaakohan l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

TRE-TRE-TREFFIT PITKÄSTÄ AIKAA

Kävin TREFFEILLÄ piiiitkästä aikaa!! Näitä nettijuttuja. Mun reaktio ei ollut mikään "tässä on elämäni mies" vaan että hei, "tässä on tosi hyvän tuntuinen mies, tästä voi tulla jotain, tätä pitää katsoa pitemmälle". Välimatkaa on, mutta sitä on aina kun täällä hevonjeerassa asuu.  Mutta se mikä alkoi jo treffejä seuraavana yönä ahdistaan oli miehen viestit... Miksi ihmeessä pitää jotenkin "syöksyä" päälle heti!! On varmaan naisia jotka sellaisesta tykkää, mutta minä en kuulu niihin. Eli illalla hyvän yön toivotuksen jälkeen oli tullut viestejä muutama kun olin jo nukahtanut. Heräsin yöllä ja luin viestit ja sitten olikin loppuyön uni mennyt. Mies sanoi rakastuneensa ensisilmäyksellä ja kutsui rakkaaksikin jne.  Minä haluan edetä HITAASTI, myös tunnetasolla. Tulee jotenkin ahdistavan painostava olo kun toinen luettelee jo heti tuollaisia.  Toisaalta mulla on jopa SEKSUAALISUUS herännyt tämän pitkän kuivan jakson jälkeen. Siitä on aikaa, kun viimeksi ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Treffit, apuva

Mulla on ensi viikolla TREFFIT Huija ku jännittää!!! Lisänä erityisjännitys kun treffiseura on nainen. Tämä on se lähellä asuva joka tulee tähän samaan kuntaan lomansa ajaksi siskolleen. Sekin vielä että tämä tietää kuka minä olen, minkä näköinen jne. Heti kuulemma kyseli siskonsa mieheltä että tunnistaako minua (kuvaukseni perusteella) ja siskonmies oli sanonut ettei oo montaa vaihtoehtoa mimmille jolla on paljon tatuointeja... Minäkin tiedän tämän siskonmiehen, törmään siihen aina toisinaan asioilla käydessäni hänen liikkeessäänsä. Minä en tiedä hänestä paljon mitään, no nimen ja puhnumeron ja mitä on viesteissä vaihdeltu mutta ulkonäöstä en tiedä paljoakaan. Tiedän että nainen on fyysisesti tosi aktiivinen, on aikanaan kuulemma voittanut lapin karsinnat aikoinaan telkkarissa pyörivään gladiaattorikisaan mutta ei koskaan lähtenyt sinne kilpaan telkkariin. Joten todella SOKKOtreffit!!! Me ollaan naisen kanssa aika tavalla erilaisia, minä kun olen enemmän henkinen kuin fyysinen tyypp...
Lähetä kommentti
Lue lisää