Enää kolme käyntiä terapeutilla! Tänään se kolmanneksi viimeinen. Ja näyttää sille että en kykene tuohon viimeiseen kertaan. Jo kesän lopusta olen kamppaillut asian kanssa, että kykenenkö viimeiselle kerralle vai en.
Edellinen 6.5 v terapia loppui niin että en mennyt viimeiselle kerralle, en vain pystynyt hyvästelemään. Oli sovittu aikaisemmin että käyn sitten 6 kk päästä kertomassa kuulumisia ja kotiin tulikin aika ja siinä kävin kyllä. Mutta en ns viralliseen viimeiseen kertaan kyennyt. Se terapiahan kyllä muutenkin päättyi katastrofisesti.
Mutta nyt näyttää tässäkin että en kykene viimeiselle kerralle. Tämäkin terapiahan loppuu taas vastoin minun toivetta mutta onneksi kuitenkin syistä jotka ei johdu minusta (aikaisempi loppui koska en enää edistynyt) mutta silti on liian pelottavaa mennä viimeiselle kerralle. Onkohan se sitä että minun tunteet on olleet koko tämänä 5.5 v piilossa itseltäni ja terapeutiltani ja pelkään että nyt vikalla kerralla romahdan ja koska se on vika kerta niin sitten jään yksin sen romahduksen kanssa. Pelkäänkö että sitten myös itken mitä sitäkään ei ole koskaan tapahtunut tämän 13 v terapiajaksojen aikana.
En tiedä. Lahjan olen ostanut hänelle ja kortinkin tehnyt itse mutta siltikkään en uskon kykeneväni viimeiselle kerralle vaan lähetän ne hänelle sitten postin kautta.
Tarkoitus on jossain vaiheessa jatkaa hänen kanssaan Kela-terapian muodossa mutta en tiedä koska...
Tunnen itseni kyllä pelkuriksi.
Kommentit
Lähetä kommentti