Siipiä vaille

No nyt se on (ehkä) loppu (virallisesti viikon päästä) Ei niinkään niinkuin pitäis vaan koska todennäköisesti seuraava eli viimeinen kerta menee niin että en kykene... Tätä kamppailua että pystynkö vikaan kertaa vai en, olen käynyt jo kesätauon loppumisesta alkaen. Välissä voitolla on ollut että en pysty, välissä on tuntunut että kyllä pystyn mutta nyt tänään kun oli ns toiseksi viimeinen kerta niin koko käynnin ajan päässäni oli meteli jossa huudettiin suureen ääneen että ei, ei todellakaan mennä seuraavalla kerralla, että TÄMÄ ON VIIMEINEN KERTA. TÄMÄ ON!! Olen ostanut lahjan ja tehnyt itse kortin ja kun tulin terapiasta kotiin niin samantien tein niille kuoren ja kirjoitin osoitteeN yms ja punnitsin painon. Hyvin selkeästi on tilanne näköjään se että en ole menossa viimeiselle kerralle. 99 % varmuudella koska yritän kuitenkin tsempata siihen että pystyisinkin...  En tiedä miksi se tuntuu vaikealta... Jossain vaiheessa pelkäsin että tunteet tulee esiin tai että romah...

Enää kolme käyntiä terapeutilla! Tänään se kolmanneksi viimeinen. Ja näyttää sille että en kykene tuohon viimeiseen kertaan. Jo kesän lopusta olen kamppaillut asian kanssa, että kykenenkö viimeiselle kerralle vai en.  Edellinen 6.5 v terapia loppui niin että en mennyt viimeiselle kerralle, en vain pystynyt hyvästelemään. Oli sovittu aikaisemmin että käyn sitten 6 kk päästä kertomassa kuulumisia ja kotiin tulikin aika ja siinä kävin kyllä. Mutta en ns viralliseen viimeiseen kertaan kyennyt. Se terapiahan kyllä muutenkin päättyi katastrofisesti. Mutta nyt näyttää tässäkin että en kykene viimeiselle kerralle. Tämäkin terapiahan loppuu taas vastoin minun toivetta mutta onneksi kuitenkin syistä jotka ei johdu minusta (aikaisempi loppui koska en enää edistynyt) mutta silti on liian pelottavaa mennä viimeiselle kerralle. Onkohan se sitä että minun tunteet on olleet koko tämänä 5.5 v piilossa itseltäni ja terapeutiltani ja pelkään että nyt vikalla kerralla romahdan ja koska se on ...

Nonih, käyty lääkäritapaamisessa jossa terapeuttinikin oli mukana.  Lopputulos on ilmeisesti se että hoitoon tulee ns tauko, noin puoli vuotta jonka aikana kuljen ainoastaan psykofyysissä fysioterapiassa suht säännöllisesti. Sen lisäksi käyn tuon puolen vuoden aikana kerran tai kaksi nykyisen terapeuttini luona. Tämän/näiden tapaamisten tarkoitusta en nyt oikein ymmärtänyt. Oliko tarkoitus että terapeutti jotenkin tsekkaa vai mitä... Mutta seuraava lääkäritapaaminen on puolen vuoden päästä jolloin taas päätetään jatkosta että mitäs sitten ja miten on mennyt. Lääkäri hylkäsi aika suoralta kädeltä ajatuksen että jäisin julkiselle puolelle ja aloittaisin jonkun uuden kanssa. Kuulemma ketään traumaosaajaa ei ole tarjolla. Lisäksi minulle määrättiin psykoosilääkettä jonka lääkäri toivoo auttavan mun sisäisen kaaoksen kanssa niin että se ehkä rauhottuisi. Olin nauhoittanut itseäni nomi 3 tunnin ajalta kun olin viime perjantaina töissä. Koostin siitä noin 2 minuutin pätkän jo...