Siirry pääsisältöön

Luottamusta ja takaumatoistoa

Paskanmarjat noi mitään uusia muistoja olleet, mitä edelliseen kirjoitin. Todennäköisesti olen noista jo kirjoittanutkin blogini aika alussa, en tiedä olenko tuonut tänne ne mutta ainakin vanhassa uskon olevan samat muistot vaikkakin ehkä toisella tavalla. 

Hiton ärsyttävää, että unohtaa, muistaa, unohtaa muistaneensa ja taas muistaa ihan kuin se olisi ihan uusi muisto!!! 

Varsinkin kun samalla ajattelee takauman jälkeen että tämä on toisaalta hyvä juttu, että muistaminen vie eteenpäin ja edistää. Että tätä terapiassakin haetaan, että asiat alkaa tuntumaan siltä miltä niiden pitäisi tuntua niin menneet kuin tulevatkin. Että kivusta ja ahdistuksesta huolimatta "oikeat" takaumat ovat hyvä asia!! Ja sitten myöhemmin tajuaa että ei jumankauta tämä ole mikään uusi muisto, vaan sitä samaa vanhaa minkä olen muistanut ennenkin ja sitten taas unohtanut. 

En tiedä, minun pää on vain lukittu kokonaan. Ainahan terapeuttikin sanoo että itse menneiden tapahtumia ei tarvitse VÄLTTÄMÄTTÄ muistaa toipuaakseen ja edistyäkseen mutta että traumahoidossa se edistää ja auttaa asiaa merkittävästi, varsinkin kakkosvaiheessa vakautuksen jälkeen, jolloin on tarkoitus työstää traumoja niin että ne eivät häiritsisi nykyelämää liikaa. Miten niitä työstää jos ei muista???

Ja pelottaahan se ajatus että "aikaa" on enää reilu kolme vuotta jonka jälkeen hoito pitää itse maksaa kokonaan tai se loppuu, kaikki julkiset yms väylät on silloin käytetty. Kolme vuotta minun hoitotaipaleessa on hiton lyhyt aika, se tuntuu itsestä joltain puolelta vuodelta. Olen niin hidas ja vaikea.

En ymmärrä miksi minun on niin vaikea saada luottamus aikaiseksi!!! Miksi yhä aina vaan pidän terapeutin niin kaukana itsestäni?? Miksi en anna itseäni "kiintyä" terapeuttiin?? Uskon että osin sen takia kun "kiinnyin" siihen mielenterveyshoitajaan jonka luona kävin sen 6.5 vuotta ja koin sen lopun niin pahana hylkäyksenä että en vain "toipunut" siitä. Mutta en tiedä miten muutan tämän itsessäni?? Haluan luottaa, haluan tukeutua terapeuttiin, haluan toipua ja haluan että hän siinä auttaa minua mutta en näköjään salli näistä mitään. Luulen että jos tämäkin ratkeaisi niin sekin edistäisi huomattavasti toipumista!!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menneisyyden isku

Tänään terapiassa kuulin että kuka on nykyään ns minun lääkäri (psykiatri). Edellinen jäi syksyllä mammalomalle. Ja kappas vaan, pikkaisen järkytyin uutisesta koska nykyinen lääkäri on sama mikä oli edellisellä paikkakunnalla vajaa 10 vuotta sitten. Sama josta vannoin että ikinä enää en mene hänen luokseen, että mielummin ajan kaupunkiin ja maksan omasta lompsasta. No tämä herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Kotona piti kaivaa vanhat  blogikirjoitukset  missä kirjoitin hänestä koska muistin vaan sen että en aikonut ikinä enää mennä hänen luo ja että hän sai minut kerran itkemään.  Luettuani ne, piti vielä kaivaa kaikki terveyskeskuspaperit esiin jotta näen mitä hän on kirjoittanut minusta. Samalla tuli sitten muutenkin käytyä taas niitä läpi. Ja olipas rankkaa… Löysin myös merkinnän jossa olen hakenut ehkäisypillereitä juuri täytettyäni 14 ja yritin googlen avulla tulkita kirjoitusta että olisko jotain merkkiä siitä olinko silloin neitsyt vai en. Laittaakohan l...

TRE-TRE-TREFFIT PITKÄSTÄ AIKAA

Kävin TREFFEILLÄ piiiitkästä aikaa!! Näitä nettijuttuja. Mun reaktio ei ollut mikään "tässä on elämäni mies" vaan että hei, "tässä on tosi hyvän tuntuinen mies, tästä voi tulla jotain, tätä pitää katsoa pitemmälle". Välimatkaa on, mutta sitä on aina kun täällä hevonjeerassa asuu.  Mutta se mikä alkoi jo treffejä seuraavana yönä ahdistaan oli miehen viestit... Miksi ihmeessä pitää jotenkin "syöksyä" päälle heti!! On varmaan naisia jotka sellaisesta tykkää, mutta minä en kuulu niihin. Eli illalla hyvän yön toivotuksen jälkeen oli tullut viestejä muutama kun olin jo nukahtanut. Heräsin yöllä ja luin viestit ja sitten olikin loppuyön uni mennyt. Mies sanoi rakastuneensa ensisilmäyksellä ja kutsui rakkaaksikin jne.  Minä haluan edetä HITAASTI, myös tunnetasolla. Tulee jotenkin ahdistavan painostava olo kun toinen luettelee jo heti tuollaisia.  Toisaalta mulla on jopa SEKSUAALISUUS herännyt tämän pitkän kuivan jakson jälkeen. Siitä on aikaa, kun viimeksi ...

Treffit, apuva

Mulla on ensi viikolla TREFFIT Huija ku jännittää!!! Lisänä erityisjännitys kun treffiseura on nainen. Tämä on se lähellä asuva joka tulee tähän samaan kuntaan lomansa ajaksi siskolleen. Sekin vielä että tämä tietää kuka minä olen, minkä näköinen jne. Heti kuulemma kyseli siskonsa mieheltä että tunnistaako minua (kuvaukseni perusteella) ja siskonmies oli sanonut ettei oo montaa vaihtoehtoa mimmille jolla on paljon tatuointeja... Minäkin tiedän tämän siskonmiehen, törmään siihen aina toisinaan asioilla käydessäni hänen liikkeessäänsä. Minä en tiedä hänestä paljon mitään, no nimen ja puhnumeron ja mitä on viesteissä vaihdeltu mutta ulkonäöstä en tiedä paljoakaan. Tiedän että nainen on fyysisesti tosi aktiivinen, on aikanaan kuulemma voittanut lapin karsinnat aikoinaan telkkarissa pyörivään gladiaattorikisaan mutta ei koskaan lähtenyt sinne kilpaan telkkariin. Joten todella SOKKOtreffit!!! Me ollaan naisen kanssa aika tavalla erilaisia, minä kun olen enemmän henkinen kuin fyysinen tyypp...