Tänään terapiassa terapeutti esitti että jos ensi vuonna uskaltautuisin psykofyysiseen fysioterapiaan. En ole koko aikana kyennyt mihinkään keholliseen harjoitukseen ja nytkin pelkkä ajatus tuosta saa pelon kasvamaan todella korkealle. Kauhistuttaa...
Lisäksi terapiassa sovittiin lääkärintapaamisaika. Edellisestä kerrasta onkin 1.5 vuotta kun silloinen psykiatri jäi äitiyslomalle. Toisaalta pelottaa sekin koska se voi sanoa että en etene tarpeeksi ja olen toivoton ja siihen loppuu tämä tarina. Toisaalta tämä lääkäri on kuitenkin tämä sama, 1.5 v takainen ja kuulemma on ymmärtäväinen sen suhteen että tällaiset asiat ei ole nopeita ja vievät aikaa. Mutta niin iso valta niillä on että jos lääkäri toteaa että terapiaa ei kannata jatkaa niin terapeutti ei sille mitään voi vaan on noudatettava sitä määräystä. Siitäkin huolimatta että terapeutti on se joka minut aina näkee ja lääkäriä näen harvakseltaan. Terapeuttihan on sitä mieltä että ensi vuosi vielä olisi tätä traumaterapiaa eli sen aikaa kun hän on vielä julkisella puolen töissä. Sitten joko terapia loppuu tai minä siirryn hänen mukanaan yksityiselle ja traumaterapia muuttuu Kelan tukemaksi psykoterapiaksi.
Mutta sain kotitehtäväksi kirjoittaa itsestäni psykiatrille asioita koska puhuminen on niin vaikeaa ja pitää kuitenkin saada psykiatri näkemään että on edistytty ja on toivoa joten kirjoittaminen on parempi.
Kouluasiat painaa päälle, tehtävää tehtävän perään, isoja esseitä. Mutta viime viikonloppu oli lähipäiviä ja olin siis ihan koulunpenkillä. Ja olikin mahtavat kaksi koulupäivää!!! Ensin taistelin kovasti itseni kouluun ylipäätään koska ahdistus ja pelko kasvoivat niin kauheaksi. Sain kuitenkin itseni sinne sillä ehdolla että eka kahvitauolla voin poistua jos ahdistus käy liian suureksi. Mutta olipa opettaja!! Ihan mahtava opettaja, niin että olin sen 6 oppituntia niin läsnä kuin ikinä voi olla, tuntui ettei voi hetkeäkään antaa ajatusten karkailla ettei mene mitään mielenkiintoista ohi. Olin niin innoissani. Ajattelin että jos olisin nuori ja aloittamassa opiskelua niin todellakin keskittyisin vain tähän alaan eli geologiaan ja alkaisin tutkijaksi sille alalle. Lauantai oli kans hyvä päivä vaikka opettaja oli eri ja ei ihan niin hyvä kuin perjantaina mutta silti todella hyvä. Olin tosi onnellinen että sain taisteltua itseni kouluun.
Kommentit
Lähetä kommentti