Apuva, olen menossa perjantaina leuka/suukäsittelyyn, tai mikä lie oikea nimitys. Eli minullahan on tuota purentavikaa joka on saanut toiseen leukaniveleeseen pahan kuluman. Nyt alkaa tilanne olla se että vähänkään kovan ja sitkaan syöminen sattuu ja puuduttaa leuat tosi nopeasti. Ruisleipä, rieska, pihvi, karkit, pizza ym ym. Hassua on se että kuluma on vasemmalla mutta pahin kipu tulee oikealle jossa myös naksuntaa ja rahisevaa ääntä omaan korvaan ainakin. Mutta haluan syödä taas kivutta ja yhdessä keskusteluryhmässä oli tästä puhe ja joku kertoi saaneensa avun hieronnasta. Olen oppinut jo paljon pitämään suuta rentona valveilla eli en pure enää niin pahasti leukoja kiinni valveilla.
Mutta siis perjantaina menen ja jännittää... Tietenkin se että kosketaan suun ja kasvojen alueelle jotka aiheuttaa ahdistusta ja paniikkia... En tiedä, mietin että sanonko etukäteen että minulla on posttraumaattinen stressihäiriö joka voi aiheuttaa jotain session aikana... Toisaalta tiedän itseni että vaikka minun sisällä olisi minkälaista paniikkia/kauhua/pelkoa tai mitä hyvänsä niin äärimmäisen harvoin se pääsee pintaan niin että joku näkee sen. Tämän kauhun peittäminen on aina ollut elämäni tärkein tehtävä, en tiedä miksi. Terapiassakin tämä on vahva ja terapeutti harvoin pääsee näkemään sitä minusta, itse sitten joskus sanon että nyt kyllä ahdistaa ja lujasti...
Niin että jos menen jonnekin niin sitten en enää peräänny vaikka mitä tapahtuisi, en näytä mitään vaan kestän ulkoisesti mitä vaan. En tiedä mistä tämä johtuu enkä todellakaan tiedä miten sen purkaa... Ehkä se ei onnistu ikinä... En tiedä... Minua varmaan voisi kiduttaa vaikka kuinka ja mikään ei juuri värähtäisi minussa ulkoisesti.
Häpeä on eri asia, häpeä saattaa näkyä myös minusta fyysisestikin mm punastumisena tai niin että en kykene katsomaan silmiin...
Kommentit
Lähetä kommentti