Siirry pääsisältöön

Piirtämisen lukko


Minullahan on kaikenlaisia lukkoja edelleenkin. Yksi häiritsevä lukko liittyy piirtämiseen.

Olen nuorena pitänyt kovasti piirtämisestä ja ollut siinä ihan hyväkin. Haluaisin herättää tuon taidon henkiin ja siksi olen kulkenut siellä taidekurssillakin että jos se jotenkin innostaisi vanhaa harrastusta uuteen nousuun.

Mutta jokin lukko sitä pidättelee… En kykene spontaaniin piirtämiseen, en kurssilla enkä kotona. Kurssilla annetaan aina aihe etukäteen joka helpottaa koska voi valmistua "etukäteen" esim. mallilla jota alkaa sitten itse työstään. Mutta jos pitää piirtää spontaanisti jostain aiheesta, pääni lyö ihan tyhjää enkä osaa aloittaa mitään, vaikka aihe olisikin jotenkin rajattu. Sama on kotona. Kykenen kyllä "jäljentämään" aiheita, piirtämään mallista mutta jos yritän että tekisin jotain noin vain pelkästään "päästäni" niin olen yhtä lukossa kotona yksin ollessa kuin kurssillakin. Pääni on ihan tyhjä… Ja vaikka päässäni olisi jokin "kuva" jota haluaisin työstää niin en vain pysty edes aloittamaan työtä. Toisinaan yritän väkisten piirtää vain jotain paperille, jotain mikä "kumpuaisi" sisältä (vaikka ihan vain jotain abstraktia) mutta toteutus tuntuu vaivaannuttavalta yksin ollessakin. Kaikki se ilo ja nautinto mitä joskus muinoin tunsin piirtämisestä on poissa enkä saa sitä syttymään uudelleen.

Terapiassa toisinaan terapeutti pyytää piirtämään antamansa aiheen perusteella ja aina sielläkin pääni lyö ihan tyhjää, mitään ei synny spontaanisti. Päinvastoin, alan panikoimaan että nyt tuo odottaa että tekisin jotain tästä aiheesta paperille eikä päässäni liiku mitään… Ja paniikin seurauksena väkinäisesti jotain saan aikaan paperille mutta siinä(kään) ei ole mitään tunnetta mukana, kunhan piirrän toisen mieliksi jotain.

Olen hommannut itselleni kaikenlaisia hienoja kyniä ja välineitä jos vaikka ne innostaisi piirtämään ja saisin tämän lukon jotenkin murrettua mutta vielä ei ainakaan ole mitään edistystä tapahtunut ja tavallaan olen kai luovuttanutkin kun en jaksa kotona enää edes yrittää.

Mutta mikä lukko tässä on takana???? Onko kyse kontrollista ja/tai sen menettämisen pelosta vai täydellisyyden tavoittelusta, että työni olisivat liian huonoja (tähän en niinkään usko mutta vaihtoehto sekin) vai sen pelosta että jos päästän tästä lukosta irti, vapautuu jotain mitä en halua vapautuvan vai ihan jostain muusta…

Harmittaa kuitenkin…

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menneisyyden isku

Tänään terapiassa kuulin että kuka on nykyään ns minun lääkäri (psykiatri). Edellinen jäi syksyllä mammalomalle. Ja kappas vaan, pikkaisen järkytyin uutisesta koska nykyinen lääkäri on sama mikä oli edellisellä paikkakunnalla vajaa 10 vuotta sitten. Sama josta vannoin että ikinä enää en mene hänen luokseen, että mielummin ajan kaupunkiin ja maksan omasta lompsasta. No tämä herätti paljon ajatuksia ja tunteita. Kotona piti kaivaa vanhat  blogikirjoitukset  missä kirjoitin hänestä koska muistin vaan sen että en aikonut ikinä enää mennä hänen luo ja että hän sai minut kerran itkemään.  Luettuani ne, piti vielä kaivaa kaikki terveyskeskuspaperit esiin jotta näen mitä hän on kirjoittanut minusta. Samalla tuli sitten muutenkin käytyä taas niitä läpi. Ja olipas rankkaa… Löysin myös merkinnän jossa olen hakenut ehkäisypillereitä juuri täytettyäni 14 ja yritin googlen avulla tulkita kirjoitusta että olisko jotain merkkiä siitä olinko silloin neitsyt vai en. Laittaakohan l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

TRE-TRE-TREFFIT PITKÄSTÄ AIKAA

Kävin TREFFEILLÄ piiiitkästä aikaa!! Näitä nettijuttuja. Mun reaktio ei ollut mikään "tässä on elämäni mies" vaan että hei, "tässä on tosi hyvän tuntuinen mies, tästä voi tulla jotain, tätä pitää katsoa pitemmälle". Välimatkaa on, mutta sitä on aina kun täällä hevonjeerassa asuu.  Mutta se mikä alkoi jo treffejä seuraavana yönä ahdistaan oli miehen viestit... Miksi ihmeessä pitää jotenkin "syöksyä" päälle heti!! On varmaan naisia jotka sellaisesta tykkää, mutta minä en kuulu niihin. Eli illalla hyvän yön toivotuksen jälkeen oli tullut viestejä muutama kun olin jo nukahtanut. Heräsin yöllä ja luin viestit ja sitten olikin loppuyön uni mennyt. Mies sanoi rakastuneensa ensisilmäyksellä ja kutsui rakkaaksikin jne.  Minä haluan edetä HITAASTI, myös tunnetasolla. Tulee jotenkin ahdistavan painostava olo kun toinen luettelee jo heti tuollaisia.  Toisaalta mulla on jopa SEKSUAALISUUS herännyt tämän pitkän kuivan jakson jälkeen. Siitä on aikaa, kun viimeksi ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Treffit, apuva

Mulla on ensi viikolla TREFFIT Huija ku jännittää!!! Lisänä erityisjännitys kun treffiseura on nainen. Tämä on se lähellä asuva joka tulee tähän samaan kuntaan lomansa ajaksi siskolleen. Sekin vielä että tämä tietää kuka minä olen, minkä näköinen jne. Heti kuulemma kyseli siskonsa mieheltä että tunnistaako minua (kuvaukseni perusteella) ja siskonmies oli sanonut ettei oo montaa vaihtoehtoa mimmille jolla on paljon tatuointeja... Minäkin tiedän tämän siskonmiehen, törmään siihen aina toisinaan asioilla käydessäni hänen liikkeessäänsä. Minä en tiedä hänestä paljon mitään, no nimen ja puhnumeron ja mitä on viesteissä vaihdeltu mutta ulkonäöstä en tiedä paljoakaan. Tiedän että nainen on fyysisesti tosi aktiivinen, on aikanaan kuulemma voittanut lapin karsinnat aikoinaan telkkarissa pyörivään gladiaattorikisaan mutta ei koskaan lähtenyt sinne kilpaan telkkariin. Joten todella SOKKOtreffit!!! Me ollaan naisen kanssa aika tavalla erilaisia, minä kun olen enemmän henkinen kuin fyysinen tyypp...
Lähetä kommentti
Lue lisää