Olen tästä ennenkin kirjoittanut ja nyt taas. Kävin tänään tapaamassa ainoaa elossa olevaa mummoani johon suhteeni on etäinen. Siitä tuli mieleen että niin olihan mulla myös isoisoäiti ja -isä, toinen kuoli kun olin noin 11-12 ja toinen kun olin jotain 13. Asuimme myös heidän luonaan kun olin noin 5 ja muutenkin asuimme lähellä aina siihen kun olin 8. Tänään sitten mietin sitä että kun en muista oikeastaan mitään alle 12 v (ja senkin jälkeen valikoidusti) ja minulla ei ole YHTÄÄN muistoa näitä isoisovanhemmista (en edes tiesä miltä he näyttävät) ja kun olin ollut kuulemma kovastikin heidän peräänsä. Samoin minulle syntyi pikkusisko kun täytin 8 mutta ensimmäinen muisto jossa hän on mukana, on kun olen jotain 13 vuotias. Jotenkin tuli tänään hirveä hätä siitä että onko nämä KAIKKI muistot (hyvät, pahat yms) LOPULLISESTI menetetty??? Enkö ikinä saa niitä itselleni, enkö koskaan saa tietää millainen oli isoisoäitini tai millainen suhde minulla oli pikkusiskoon, tai mitä leikkejä leik...
Traumoista, dissosiaatiosta ja traumaterapiasta kertova blogi. Mukana myös ihan normaali elämää :) osa teksteistä voi olla triggeröivää tai aiheuttaa ahdistusta herkille joten varauksella.